Synnyin aurinkoisen elokuun alla, aikaisin aamulla. Tutustuin musiikkiin jo ihan pikkuisena tyttönä. Lauleskelin aamusta iltaan ja esiintyäkin täytyi. Jos ei muita sattunut paikalle, niin vähintään mummolan c-kasetille piti laulaa lurittaa.
Olin 6-vuotias, kun vanhempani tulivat siihen tulokseen, että tytöllehän pitää ostaa piano. Jonkun sukulaisen mielestä olisi ollut fiksumpaa ostaa mersu. Kenties vanhempanikin ovat ajoittain toivoneet sitä samaa, kun pimputtelin pianoa ja lauloin illasta myöhään yöhön, isän mieliksi parhaaseen tv:n katseluaikaan.
Tulevaisuuden ammattisuunnitelmissa siinsi leijonankesyttäjä, laulaja tai näyttelijä. Kiertävä sirkus ei kuitenkaan koskaan pyytänyt minua mukaansa, niinpä hylkäsin ensimmäisen vaihtoehdon yläasteeseen mennessä.
Musiikillinen koulutukseni alkoi ensin yksityisillä pianotunneilla. Aika pian kuitenkin pyrin musiikkiopistoon. 14-vuotiaana alkoi veri vetää mikin toiselle puolelle ja vaihdoin pianotunnit laulutunteihin. Opettajanani oli Sinikka Törmälä. Ensin lauloin musikaaleja, lopulta klassinen laulu vei voiton.
Yläasteen jälkeen pääsin ilmaisutaidon erityislukioon. Liityin muutamaan bändiin keräämään keikkakokemusta ja rohkeutta. Samaan aikaan opiskelin vahvasti klassista laulua ja hyvät tulokset laulututkinnoista vahvistivat tunnetta: "Juuri tätä haluan tehdä."
2005 vuonna aloin kerätä Katra-poppooseen muusikkoja lähimaisemista tutuista tyypeistä ja Johanneksen avustuksella saatiinkin kerättyä kokoon varsin mainio porukka.
"Ei voi tuntea elävänsä ilman, että tuntee joskus kuolevansa. Samalla tavoin on yhtä mahdotonta ajatella kuolevansa, jos ei samanaikaisesti ajattele, miten ihmeellistä onkaan elää" - Jostein Gaarder
Olin 6-vuotias, kun vanhempani tulivat siihen tulokseen, että tytöllehän pitää ostaa piano. Jonkun sukulaisen mielestä olisi ollut fiksumpaa ostaa mersu. Kenties vanhempanikin ovat ajoittain toivoneet sitä samaa, kun pimputtelin pianoa ja lauloin illasta myöhään yöhön, isän mieliksi parhaaseen tv:n katseluaikaan.
Tulevaisuuden ammattisuunnitelmissa siinsi leijonankesyttäjä, laulaja tai näyttelijä. Kiertävä sirkus ei kuitenkaan koskaan pyytänyt minua mukaansa, niinpä hylkäsin ensimmäisen vaihtoehdon yläasteeseen mennessä.
Musiikillinen koulutukseni alkoi ensin yksityisillä pianotunneilla. Aika pian kuitenkin pyrin musiikkiopistoon. 14-vuotiaana alkoi veri vetää mikin toiselle puolelle ja vaihdoin pianotunnit laulutunteihin. Opettajanani oli Sinikka Törmälä. Ensin lauloin musikaaleja, lopulta klassinen laulu vei voiton.
Yläasteen jälkeen pääsin ilmaisutaidon erityislukioon. Liityin muutamaan bändiin keräämään keikkakokemusta ja rohkeutta. Samaan aikaan opiskelin vahvasti klassista laulua ja hyvät tulokset laulututkinnoista vahvistivat tunnetta: "Juuri tätä haluan tehdä."
2005 vuonna aloin kerätä Katra-poppooseen muusikkoja lähimaisemista tutuista tyypeistä ja Johanneksen avustuksella saatiinkin kerättyä kokoon varsin mainio porukka.
"Ei voi tuntea elävänsä ilman, että tuntee joskus kuolevansa. Samalla tavoin on yhtä mahdotonta ajatella kuolevansa, jos ei samanaikaisesti ajattele, miten ihmeellistä onkaan elää" - Jostein Gaarder
No hay comentarios:
Publicar un comentario